search instagram arrow-down

Viimeisimmät

Diginatiivi – milloin viimeksi opit jotain uutta?

Stereotypia perinteisestä yrityksen digitalisaation alkuvaiheesta: Nuori ”diginatiivi” tulee raikkaana tuulahduksena yrityksen ovista sisään. Hän tarjoaa vanhoille rakenteille ja asenteille henkistä keskisormea. Hän luo nopeasti uutta ja purkaa yrityksen siiloja.

Oikeasti työelämässä sen enempää diginatiivi kuin kukaan muukaan ei ole koskaan lopullisesti valmis tai oikeassa. Vanhoista rakenteista ja asenteista osa on edelleen relevantteja ja osa kuuluu museoon. Haasteena on usein muutoksen pelko, joka näyttäytyy muutoksen vastustamisena, jolloin uudistus törmää muuriin. Tämän kierteen tuloksena kuilut syvenevät entisestään.

On toinenkin tapa.

Parhaissa työkulttuureissa molemmat, sekä uusi että vanha, oppivat toisiltaan yhdessä ja jatkuvasti. Diginatiivin uutuuden hohto ei kestä kovinkaan kauaa, jos aitoa oppimista ei tapahdu. Teknologian jatkuvan kehityksen myötä nykyajalle on tyypillistä, että uudesta tulee vanhaa entistä nopeammin. Tänään voi törmätä myös ”digisukupolven edustajaan”, joka ei havaitse oman osaamisensa edustavan jo menneisyyttä. Heidänkin olisi nopeasti opittava uutta.

Oppiminen ei ole sukupolvi- tai aikakausikysymys. Se on ihmisen oman johtamisen, asenteen ja motivaation asia. Esimerkiksi sopii vaikkapa Flash-sovelluskehittäjät tai sosiaalisen median puolelta pelkät Facebook-osaajat, jotka eivät enää edusta tulevaisuutta tai edes nykyhetkeä. Vastaavasti IT-projektipuolella pelkällä vesiputousmallin osaamisella ratsastava kokenut projektijohtaja ei enää riitä ketterien metodien aikakaudella.

Digimaailmassa kannattaa aina lähteä ajatuksesta, että syvällisesti osaamasi teknologia, työkalu tai alusta on muutaman vuoden kuluttua jo liian vanha. Uudesta tulee vanhaa sitä mukaa kun teknologiat ja työkalut kehittyvät.

Tämä on oletuksena realistinen ja kertoo jatkuvan oppimisen ja uuden omaksumisen tarpeesta.

Siksi kannattaakin varmistaa, että työyhteisössä pidetään yllä aktiivisen oppimisen eri vaiheita:

  1. Tutustuminen: tutustut uuteen, kokeilet, epäonnistut, opit ja kokeilet uudestaan.
  2. Sujuvuus: asiat alkavat tuntua mukavilta ja helpommilta.
  3. Mestaruus: koulutat ja opastat muita aiheesta. Sinulta kysytään aiheesta ja sinua pidetään aiheen asiantuntijana tai mielipidejohtajana.
  4. Poisoppimisen vaihe: haluat siirtää tätä tekemistä muualle rakentaaksesi tilaa uuden oppimiselle.

Toivon paljon uteliaisuutta, kokeiluja ja uuden oppimista kaikille, taustaan tai ikään katsomatta. Digimaailmassa on aina tilaa ja työtä jatkuvalle oppimiselle.

riikonen-kati_hd_tight_grid_small

Kati Riikonen

Kirjoittaja on Isobar Finlandin toimitusjohtaja, joka haluaa oppia joka päivä jotain uutta ja tarjota oppimisen mahdollisuuksia kaikille ihmisille ja organisaatioille.

Isobar Finland

Vastaa
Your email address will not be published. Required fields are marked *

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s