search instagram arrow-down

Viimeisimmät

Neljä askelta kohti parempaa some-sisältöä

Brändin mukaisen sosiaalisen median sisällön suunnittelu lähtee tarpeettoman usein liikkeelle harmaasta maanantaiaamun palaverista, jossa joitain asioita ja juttuja plänätään sisältösuunnittelun nimissä – eikä lopputuloksen toimeenpano jää kunnolla kenenkään vastuualueelle. Suunnittelu ei saisi unohtua vain sanaksi palaverin muistiinpanoihin.

Joskus brändien nimissä tehtävät some-postaukset keksitään 20 minuutissa ennen postausta. Tällainen nopeaan improvisointiin perustuva toimintatapa voi toki toimia, etenkin jos se istuu brändin tyyliin ja on osa strategista suunnitelmaa. Muussa tapauksessa tuloksena voi olla jotain, mistä kukaan ei välttämättä ole kovin ylpeä – postattiin kun oltiin luvattu, eikös siellä somessa sellainen ole tapana.

Brändikohtainen sosiaalisen median strategia on työkalu, jolla palat saadaan loksahtamaan kohdalleen. Hyvä lähtökohta on sopivien aiheiden ja teemojen ideointi. Valikoidut aihealueet vaikuttavat sisältöön, ne edesauttavat brändin ja asiakkaiden välistä dialogia sekä onnistumisen osoittamista numeroilla. Jotkut brändiin liittyvät aihealueet ovat ilmiselviä ja toki ne voidaan ottaa mukaan sisältösuunnitteluun: pankit puhuvat finanssitaloudesta ja virvoitusjuomat janon lievityksestä kesähelteellä.

Yksi haasteellinen seikka on brändin kielellinen ilmaisu, tekstissä käytetty tone of voice eli äänensävy. Kysymys kuuluu: kuinka brändi kommunikoi ja käy vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Yhdenmukainen linja viestinnässä on brändin kannalta merkittävää ja äänensävyn tulee sopia sekä kyseiseen maahan että viestintäkanavaan ja olla brändi-ilmeen mukainen.

Insight viittaa tässä tapauksessa perusteelliseen kohderyhmän tuntemiseen. Brändin nimissä viestintää tekevien tahojen tulee ymmärtää kohderyhmään kuuluvien ihmisten ajattelua, odotuksia ja mielenkiinnon kohteita – jotta heidän kanssa päästään vuoropuheluun ja sitoutuminen brändiin vahvistuu. Jos sisällön tuotannossa suhtaudutaan kohderyhmään ylenkatseisesti, se heijastuu nopeasti kohdeyleisön sitoutumiseen ja sitä myöten edellä mainittuihin onnistumisen mittareihin.

Context. Jotta varmistetaan, että sisältö kohtaa yleisön, brändin some-viestinnän tulee syntyä ketterästi tilanteen ja julkaisukanavan ehdoilla. Jos sisältöä tuotetaan pelkkään kohderyhmätutkimukseen perustuen insight-sidonnaisesti, päädytään helposti puhumaan itsestäänselvyyksistä, jotka eivät kiinnosta ketään. Samoin käy, jos sisältöä toteutetaan liian kontekstilähtöisesti. Tällöin tuloksena on helposti epäolennaisia ja kontekstiriippuvaisia päivityksiä.

Edelläkävijät toteuttavat nykyisin myös sosiaalisen median sisältöä hakukoneoptimointi-lähtöisesti.

On tärkeää, että brändi toteuttaa sosiaalisen median sisältöä strategiseen suunnitteluun perustuen, systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Näin voidaan välttää myös alussa kuvatun kaltaiset viime hetken paniikkipäivitykset. Tämän prosessin omaksuminen ja haltuunotto edellyttää toki aikaa, jotta siitä tulee vakiintunut toimintatapa.

Yhteenvetona, neljä askelmerkkiä:

  1. Theme. Teema, aihealue – mistä puhutaan?
  2. Tone of voice. Äänensävy – miten brändi puhuu?
  3. Insight. Kohderyhmän tunteminen – mitä jo tiedämme kohdeyleisöstä?
  4. Context. Mitä ympärillä tapahtuu?

 

wille

Wille Miljas
Strategic Planner
Isobar Finland

Isobar Finland

Vastaa
Your email address will not be published. Required fields are marked *

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s